Brändin strateginen merkitys

Brändit ja brändin rakentaminen on tänä päivänä yksi tärkeimmistä markkinoinnin sekä johtamisen osa-alueista. Brändi on parhaimmillaan yrityksen arvokas aineeton hyödyke, toisin sanottuna brändistä tulee yrityksen brändipääomaa. Sen avulla pystytään luomaan lisäarvoa asiakkaille. Brändillä on suuri merkitys, sillä sen avulla voidaan merkittävästi vaikuttaa asiakkaan ostopäätökseen. Tunnettu ja hyvän maineen omaava brändi herättää luottamusta, joka saattaa olla merkittävä tekijä kun asiakas valitsee eri tarjoajien välillä.

Koska brändillä on niin suuri merkitys ostopäätöksen teossa, on sillä täten myös keskeinen osa strategisessa ohjauksessa. Laajimmillaan markkinointi voidaan nähdä organisaation päätöksentekomallina, joka määrittää ratkaisevat valinnat tuotteiden, markkinoiden, markkinointitoimien ja markkinointiresurssien suhteen sellaisten tuotteiden luomisessa, viestinnässä ja toimittamisessa, jotka tarjoavat arvoa asiakkaille. Tämä puolestaan mahdollistaa tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseen. Brändi puolestaan vaikuttaa näihin kaikkiin edellä mainittuihin kohtiin. Yksinkertaistettuna, yrityksemme menestymisen kannalta tärkeää on, että asiakas tekee ostopäätöksen, eli osoittaa luottamuksensa meidän organisaatioomme. Brändin rakentamisessa ja johtamisessa tulee täten olla koko yrityksen strategiaan sopiva näkökulma, sillä brändipääoma on merkittävä strateginen tekijä.

Koska yrityksemme on vasta nuori, brändimme ei ole vielä vakiintunut asiakkaiden mielissä samalla tavalla, kuin jotkut jo pidempään olemassa olleet vahvat brändit. Täten on tärkeää, että rakennamme brändiä systemaattisesti niin, että asiakkaat ostopäätöstä tehdessään valitsevat meidät. Kuten Sillanpää nostaa esille kirjoituksessaan; “Brändi on verbi”. Se on siis aktiivista tekemistä, eikä vain jokin asia, joka muodostuu omalla painollaan. Joskus tuurillakin on merkitystä, mutta useimmiten kestävät ja vahvat brändit syntyvät strategisen ja etukäteen mietityn markkinoinnin tuloksena. Strategian kannalta brändi tavoite tulisi olla se, että brändiin voi luottaa. Tämä auttaa myös silloin, kun tapahtuu virheitä – vaikka virheitä pyrimme lähtökohtaisesti estämään, niin todennäköisesti niitä kuitenkin jossain vaiheessa tapahtuu. Kun brändi on luotettava, niin asiakkaat eivät menetä luottamustaan, vaan tiedetään, että virheet pystytään myös korjaamaan.

Meidän yrityksessämme keskeinen puoli brändin rakentamisessa on oikeanlainen markkinointiviestintä.  Vaikka yrityksemme on teknologiayritys ja pääpaino asiakasarvon rakentamisessa on tarjoamissamme palveluissa, kuitenkin luottamusta ja tunnettuutta voidaan rakentaa parhaiten viestinnällä ihmisten ja tarinoiden kautta. Tämä onnistuu esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, jota kautta viestinnästä saadaan tunteita herättävää. Kun asiakas tuntee, että voimme ratkaista hänen ongelmansa ja viestinnässä korostuu inhimillisyys, luottamusta on helpompi rakentaa. Kaikki työntekijämme ovat tässä tärkeässä roolissa, sillä työntekijät viestivät brändiämme ulospäin yrityksestä.  Kun systemaattisella, koko strategiaan perustuvalla markkinoinnilla rakennamme brändiä, siitä muodostuu vahva pääoma yrityksellemme, joka antaa vakaan pohjan ja mahdollisuuden strategisten tavoitteiden saavuttamiseen.

Kirjoittanut: Jenny Repo

Lähteet:

Aaker, D. & Joachimstaaler, E. ( 2000.) Brandin johtaminen. Porvoo: WS Bookwell Oy.

Kankkunen, Oona (2021) Työnantaja ja yritys, kiinnitättekö huomiota brändin vetovoimaisuuteen? Kauppalehti. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tyonantaja-ja-yritys-kiinnitatteko-huomiota-brandin-vetovoimaisuuteen/dd21e2d9-8e37-4937-9794-1b34297fe8f0., haettu 18.10.2021.

Keller, K.L. –Lehmann, D.R. (2006). Brands and branding: Research findings and future priorities. Marketing Science,Vol. 25 (6), 740–759.

Sillanpää, Pasi (2021) Brändi on verbi. MarkkinointiUutiset. https://www.markkinointiuutiset.fi/artikkelit/brandi-on-verbi haettu 18.10.2021

Varadarajan, Rajan (2010) Strategic marketing and marketing strategy: domain, definition, fundamental issues and foundational premises. Journal of the Academic Marketing Science. Vol. 38 (2), 119–140.