Johdon laskentatoimen ammattilaisten roolin kehittymistä rekrytoinnin kautta

Kautta aikain johdon laskentatoimen ammattilaisten perustehtävänä on ollut laskentatoimen informaation tuottaminen johdolle. Organisaation eri tasojen suoriutumista arvioidaan ja seurataan laskentayksikössämme päivittäin. Arvioimisen kautta voimme varmistaa pääsyn asetettuihin tavoitteisiin. Johdon laskentatoimen ammattilaisia käsittelevässä keskustelussa painopiste on ollut jo vuosien ajan puhtaasti teknisessä substanssiosaamisessa, mistä johtuen sosiaaliset taidot ovat jääneet vähäisemmälle huomiolle. Puhutaan siirtymästä bean counterista business partneriksi. Arvioivan ja muita seuraavan työn luonteen vuoksi laskentahenkilöt ovat saaneet osakseen paljon negatiivisia kommentteja ja ammattiryhmään liitetään negatiivis-sävytteisiä stereotypioita. Laskentahenkilöillä nähdään olevan kapea-alainen ymmärrys liiketoiminnasta, mutta todellisuudessa – osittain teknologisen kehityksen ja automaation myötä – näkymät ovat muuttuneet.

Teknologia on merkittävä osa organisaatiomme jokapäiväistä toimintaa. Myös laskentahenkilöidemme työ on hyvin tiiviisti sidoksissa erilaisiin teknologioihin. Teknologian kehittyessä työtehtävät ovat monipuolistuneet ja kehittyneet. Laskentahenkilöiden roolin muutokseen liittyvät seikat näkyvät meillä selvimmin rutiininomaisten töiden vähentymisen kautta. Janne Fredmanin (2021) artikkelin mukaan jopa 95 % taloushallinnon tapahtumista on automatisoitavissa. Nämä luvut ovat hyvin rinnastettavissa myös meidän arkeen. Tehokkaat järjestelmät auttavat datan käsittelyssä ja muokkaamisessa. Automaation ansiosta työpäivään jää entistä enemmän aikaa lisäarvoa tuottavien tehtävien hoitamiseen ja ylimmän johdon strategisen päätöksenteon tukemiseen.

”Oma näkemykseni on, että se viisi prosenttia tai kaksi prosenttia liiketapahtumista, joita ei voida automatisoida, tarjoaa melkoisen aikaa vieviä ja kiinnostavia pähkinöitä purtavaksi.” – Janne Fredman

Fredmanin artikkelissa tunnistettiin kuitenkin automaation luomien mahdollisuuksien ja työnkuvien muutosten lisäksi myös yksi haaste, joka liittyy uusien työntekijöiden perehdytykseen. Ennen automaation tuomia mahdollisuuksia työntekijät ovat kehittyneet juuri rutiinityötä tekemällä. Nykyisin työn sisällöstä merkittävin osuus on muuttunut haasteellisemmaksi asiantuntijatyöksi.

Uusien tekijöiden perehdytys vaatii paljon resursseja, ja se on myös investointi tulevaan. Rekrytointi on kiinteä osa organisaation ohjausta, sillä sen kautta pystytään valitsemaan juuri oikeat henkilöt avoinna oleviin virkoihin. Roolin muutosta käsittelevässä tieteellisessä tutkimuksessa on havaittu työntekijöiden sosiaalisten taitojen merkitys rekrytointiprosessissa. Teknisten taitojen sijaan sosiaalisia taitoja ja käyttäytymistä painotetaan enemmän. Tulevaisuuden työ koostuu laajempien kokonaisuuksien ymmärtämisestä sekä tiiviistä yhteistyöstä myös muiden, kuin oman yksikön kollegoiden kanssa.

Laskentahenkilöiden kyvykkyyksien keskiössä on entistä enemmän sosiaaliset taidot, jotka korostuvat myös organisaatiomme rekrytointiprosessissa ja työtehtävien sisällöissä. Historiallisten lukujen tarkastelu ei ole merkittävää, sillä organisaation strategisessa ohjauksessa painopiste on entistä enemmän tulevaisuuden ennusteissa. Haluamme tarjota parhaat mahdolliset eväät tulevaisuuteen sopeutumiselle, ja kannustamme jokaista organisaation jäsentä osallistumaan tiiviiseen organisaatiorajat ylittävään kommunikaatioon. Tahtotilamme on nostattaa laskentayksikkömme työntekijöiden ammatti-identiteettiä ja päästä pois negatiivisuudesta, sillä yritysjohto on merkittävässä asemassa positiivisten ammattiroolien muodostumisessa.

-Amanda Kanto

Lähteet:

Becker, Albrecht – Heinzelmann, Rafael (2018) IT and the management accountant. Teoksessa: The Role of the Management Accountant. Local variations and global influences, toim. Goretzki, Lukas – Strauss, Erik, 213–224. Routledge, London.

Fredman, Janne (2021) Taloushallintoalalla tekemistä riittää. Tilisanomat, 12.10.2021 5/2021. Pysyvä osoite: <https://tilisanomat.fi/kolumnit/paakirjoitus/taloushallintoalalla-tekemista-riittaa> Haettu 20.10.2021

Hyvönen, Timo – Järvinen, Janne – Pellinen, Jukka (2015) Dynamics of Creating a New Role for Business Controllers. NJB, Vol. 64 (1), 21–39.

Järvenpää, Marko (2007) Making Business Partners: A Case Study on how Management Accounting Culture was Changed. European Accounting Review, Vol. 16 (1), 99– 142.

Lepistö, Lauri – Ihantola, Eeva-Mari (2018) Understanding the recruitment and selection processes of management accountants. An explorative study. Qualitative Research in Accounting & Management, Vol. 15 (1), 104–123

Karlsson, Bo – Hersinger Anders – Kurkkio Monika (2019) Hybrid accountants in the age of the business partner: exploring institutional drivers in a mining company. Journal of Management Control, Vol 30 (2), 185–211