Strategia ei synny itsestään eikä sitä voi niellä purematta

Tässä on Krista ja oheisessa blogipostauksessa pohdin strategiatyötä yhteistyönä organisaation jäsenten kesken. Nyt seuraavissa kolmessa blogipostauksessa käsittelemme strategista ohjausta yleisesti markkinoinnin, laskentatoimen sekä johtamisen näkökulmasta.

Organisaatiolla voi olla kuinka hieno strategia tahansa, mutta ilman sitoutumista ja käytännön toteuttamista, hienokin strategia jää vain suunnitteluasteelle. Haluamme keskittyä strategian suunnittelemiseen ja toteuttamiseen yhdessä henkilöstön kanssa. Strategian käsittäminen vaatii keskustelua sekä herättää useita kysymyksiä, kuten:

• Miten organisaation strategia näkyy omassa päivittäisessä työnteossa?

• Miksi juuri tämä strategia on yrityksemme toiminnan kannalta tärkeä?

• Mitä tavoitteita tai toimia tarvitsemme menestyäksemme markkinoilla?

• Mitä haasteita strategia asettaa meille?

• Minkälaista osaamista tarvitsemme tulevaisuudessa?

 

 

 

 

 

 

 

 

“Strategian toteutuksen on oltava jatkuva hypoteesien, kokeilujen, oppimisen ja toiminnan kautta asteittain etenevä prosessi.” Tämä tarkoittaa sitä, että yksikään strategia ei istu organisaatioon ilman keskustelua, syvällistä pohdintaa ja kriittistä arviointia. Strategian toteutus ei myöskään tapahdu hetkessä vaan se vaatii oman aikansa. 

Harvard Business Schoolin liiketaloustieteen ­apulaisprofessori kritisoi yritysten strategian toteuttamista sen vuoksi, että kokonaisvaltaisen käsittämisen sijaan takerrutaan liikaa pieniin yksityiskohtiin. Liike-elämä, kuluttajien ostokäyttäytyminen, trendit sekä teknologia muuttuvat jatkuvasti ja tarvitsemme kilpailukykyisen liiketoimintamallin, joka tuottaa arvoa asiakkaillemme vielä pitkällä tulevaisuudessa. 

Voisi sanoa, että strategian merkitys sekä yhdenmukaisuus muodostuvat organisaation jäsenten yhteisestä ymmärryksestä organisaation tulevaisuuden suuntausten osalta. Haasteena on saada strategia yhdenmukaiseksi näkemykseksi eri liiketoimintayksiköiden välillä. Haastetta voi lähestyä muun muassa avoimen vuorovaikutuksen, keskustelemisen sekä osallistavien käytäntöjen avulla. Esimerkiksi osallistumisen strategiatyöhön on tutkittu vähentävän muutosvastarintaa ja lisäävän sitoutumista. 

Aiemmin strateginen ohjaus on mielletty johtoportaan tehtäväksi, mutta uusimpien strategiatutkimusten mukaan sillä mitä organisaation johdossa tapahtuu ei ole niin suurta merkitystä strategian toteutumisen kannalta kuin sillä mitä organisaation sisällä oikeasti tapahtuu. Tällä tarkoitetaan sitä, että strategian tulisi heijastua päivittäisessä työnteossa sekä päätösten tekemisessä. 

Kuulisimme mielellämme työntekijöiden ajatuksia tulevaisuuden toiminnastamme ja kannustamme kaikkia osallistumaan strategiatyöhön. Järjestämme useita eri työpajoja, joissa pääsemme aloittamaan keskustelun strategian merkityksestä sekä vaikutuksista arkisiin asioihin, joita kohtaamme päivittäin. Keskustelu ei kuitenkaan rajoitu pelkästään työpajoihin, vaan siihen tullaan kannustamaan myös niiden ulkopuolella ja yli liiketoimintayksiköiden rajojen. 

Strategia ei ole kiveen hakattu ja vallitsevien tilanteiden muuttuessa saatamme joutua tekemään siihen muutoksia. Strateginen ohjaus on perinteisesti tarkoittanut sitä, että organisaatiota luotsataan yhteen tiettyyn suuntaan. Pyrimme kuitenkin katsomaan tätä ajatusta avarammin liiketoimintamallin, kilpailukykyisen asemoinnin sekä osaamisen kannalta. 

 Seuraavssa blogipostauksessa pohdimme tarkemmin brändin strategista merkitystä.

 

 

 

 

 

 

 

Kirjoittanut: Krista Lentämäki

 

Collis, David. J. (2021) Miksi niin monet strategiat epäonnistuvat? Näillä huippuprofessorin opeilla suomalaisyrityksetkin pääsisivät kiitoon. Kauppalehti.  https://www-kauppalehti-fi.ezproxy.utu.fi/uutiset/miksi-niin-monet-strategiat-epaonnistuvat-nailla-huippuprofessorin-opeilla-suomalaisyrityksetkin-paasisivat-kiitoon/787be892-a5ee-4120-b540-78875233bd0b, haettu 19.10.2021.

Juholin, Elisa (2008) Viestinnän vallankumous. Löydä uusi työyhteisöviestintä. WSOYPro. Helsinki. 

Laine, Pikka-Maaria – Vaara, Eero (2011) Toisinajattelua strategisesta johtamisesta. 1.painos. WSOYPro. Helsinki. 

Lusiani, M. – Langley, A. (2019) The social construction of strategic coherence: Practices of enabling leadership, Long Range Planning, 52, 101840.