Strateginen aineettoman omaisuuden arvonmääritys

Laskentatoimesta on aiemmissa blogeissa kirjoitettu yleisemmellä tasolla ja pohdittu muun muassa laskentatoimen henkilön roolin muuttumista. Tässä blogissa syvennymme aineettoman omaisuuden merkitykseen ja mistä yrityksen aineeton omaisuus koostuu.

Teknologia-alan yritykset ovat yleisesti ottaen hyvin kevyitä taserakenteeltaan. Yrityksemme ei tee tässä poikkeusta. Ongelmana onkin, miten aineeton omaisuus, joka käsittää työvoiman osaamisen ja ammattitaidon, kohde asiakkaat sekä työpaikan kulttuurin, voidaan arvostaa. Aiemmassa blogissa mainittu ”Sitä mitä ei voi mitata, ei voi johtaa” pätee myös aineettomaan omaisuuteen. Strateginen arvonmääritys perustuu ajatukselle, että investointien ja resurssien allokoinnin pitäisi olla strategian mukaista, sekä myös pyrkii määrittelemään aineettoman omaisuuden arvon vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:

-Mitkä ovat asiakkaiden tarpeet? Kuinka pitkäikäisiä tai muuttuvia ne ovat? Kuinka arvokkaita ne ovat yritykselle?

-Ovatko kohteena oikeat asiakkaat? Onko asiakkailla muita tarpeita, joita yritys voisi täyttää? Ovatko tuotteemme/palvelumme innovatiivisia?

-Ymmärretäänkö muutokset uhat ja mahdollisuudet? Mikä riskin ottokyvyn taso on?

-Miten luoda arvoa osakkeenomistajille, ja samalla noudattaa yrityksen toimintaperiaatteita?

-Mikä on yrityksen R&D strategian arvo? Ja kuinka pitkälle tulevaisuuteen se vie yritystä?

-Onko yrityksellä kilpailuetua muihin yrityksiin nähden, joka syntyy joistain edellä mainituista elementeistä?

Strateginen arvonmääritys on erityisen tärkeää start-up yrityksille, sillä investoinnit kohdistuvat pääasiassa aineettomaan omaisuuteen.  Sen avulla yritys ymmärtää missä sen kasvumahdollisuudet ovat ja siten ohjaa organisaatiota oikeaan suuntaan. Kun yritys ymmärtää omat arvoajurinsa, on sen mahdollista rakentaa kannustimet oikeiden mittareiden mukaisesti.

Yrityskauppa tilanteissa aineettoman omaisuuden arvostuksen puuttuminen taseelta johtaa usein liian alhaiseen kauppahintaan myytävän yrityksen puolelta. Miten on mahdollista, että kilpailija ymmärtää ostettavan yrityksen paremmin, kuin yritys itse. On tärkeää viestiä läpi koko organisaation molempiin suuntiin, mistä yrityksen arvo muodostuu ja miten sen nähdään kehittyvän. Työntekijöiden rooli on tärkeässä roolissa kulttuurin kehittämisessä ja levittämisessä. Erityisesti asiakkaiden kanssa asioidessa ja viestiessä, työntekijät toimivat siltana yrityksen johdon ja asiakkaiden välillä. Siksi on tärkeää, että työntekijöiden ja yrityksen johdon välissä ei ole näkymätöntä muuria.

Yrityksen osaaminen ja tietotaito nähdään Suomessa jo neljänneksi tärkeimmäksi aineettoman omaisuuden muodoksi, joka koetaan tärkeäksi yrityksen menestymiselle tulevaisuudessa. Aineeton omaisuus pitää sisällään myös yrityksen brändin, josta mainittiin jo aiemmissa blogeissa. Forbes listaa vuosittain maailman arvokkaimmat brändit, Forbes kuitenkin käyttää myös arvostuksissaan  monimutkaista laskentakaavaa, joka ei perustu tieteelliseen tai matemaattiseen kaavaan. Aineettoman omaisuuden arviointi onkin hyvin spekulatiivisella tasolla. Aineettoman omaisuuden merkityksen oletetaan myös kasvavan tulevaisuudessa yhä voimakkaammin. Tämän johdosta yrityksemme tavoittelee myös aineettoman omaisuuden suojaamista, mm. erilaisilla salassapitosopimuksilla sekä tavaramerkeillä. Aineettomassa omaisuudessa yhdistyvät niin strateginen laskentatoimi, strateginen johtaminen kuin markkinointikin ja kaikkien toimiessa yhteistyössä yrityksellä on mahdollisuus ymmärtää aineettoman omaisuutensa todellinen arvo.

 

Kirjoittanut: Marko Ranta

 

Aineettomien oikeuksien tilanne Suomessa 2020. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:13. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162922/VNTEAS_2021_13.pdf?sequence=7, haettu 19.10.2021.

Frigo, Mark L. (2021) Strategic Valuation in the new economy. Strategic Finance, Vol.103 (4), 23-26.

Haji, A. – Ghazali, N. (2018) The role of intangible assets and liabilities in firm performance: Empirical evidence. Journal of Applied Accounting Research, Vol. 19 (1), 42-59.

Lumijärvi, O-P. - Kiiskinen, S. – Särkilahti, T. (1995). Toimintolaskenta käytännössä. Porvoo: WSOY.

The World's Most Valuable Brands. https://www.forbes.com/the-worlds-most-valuable-brands/#4e0fb06b119c, haettu 1.11.2021.

Saarinen, Mirjami (2021) Yritysjohtajat huolissaan: suomalaisfirmat myydään ulkomaille liian varhain ja halvalla – ”Tuotekehityspanostukset vähenevät lähes poikkeuksetta” Kauppalehti.  https://www.kauppalehti.fi/uutiset/yritysjohtajat-huolissaan-suomalaisfirmat-myydaan-ulkomaille-liian-varhain-ja-halvalla-tuotekehityspanostukset-vahenevat-lahes-poikkeuksetta/940940db-ae9a-48e8-8738-f26c52054b94, haettu 18.10.2021.