Tekstit

Viimeinen postaus: Mitä opimme?

Kuva
Moikka! Strategialla tarkoitetaan suunnitelmaa, jolla organisaatio pyrkii saavuttamaan tavoitellun päämäärän. Suunnitelman toteuttamisen kannalta strategisten tavoitteiden asettaminen on tärkeää ja sitä voidaan pitää jopa koko strategiaprosessin tärkeimpänä vaiheena. Tavoitteiden asettaminen voi olla näennäisesti helppoa, mutta tavoitteiden toteuttamisen haasteena voidaan pitää sitä että niihin ei sitouduta perinpohjaisesti.  “Ihmiset oppivat asettamaan näppärästi tavoitteita, mutta tavoitteiden syvin olemus eli se, että tavoite on yhtä kuin tahto puuttuu” (Elisa Juholin 2009, 99).  Yrityksemme kolme merkittävintä strategista tavoitetta ovat: Avoin organisaatiokulttuuri sekä hyvinvoiva henkilöstö Vastuullisuuden edelläkävijä  Asiakkaiden tarpeiden täyttäminen sekä odotusten ylittäminen  Kun pärjäämme näissä strategisissa tavoitteissa, näemme, että yrityksemme tulee menestymään. Olemme jakaneet blogimme näiden kolmen strategisen tavoitteen mukaan kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat: kultt

Digitaalinen markkinointi ja asiakaspolku

Edellisissä blogeissa olemme käsitelleet markkinointistrategiaa asiakasnäkökulmasta sekä asiakassegmentointia johtamisen työkaluna. Näistä aiheista looginen jatkumo onkin hypätä digitaalisen markkinoinnin maailmaan, joka määrittää markkinointia yhä suuremmissa osin nykypäivänä. Huonosti johdettu ja suunniteltu digitaalinen markkinointi on kuitenkin tehotonta ja voi näyttäytyä asiakkaalle sekavana brändinä sekä asiakaskokemuksena - digitaaliseksi markkinoinniksi ei riitä vain se, että “on netissä”.  Onnistunut digitaalinen markkinointi tarvitsee taustalleen niin asiakaslähtöisen markkinointistrategian kuin tarkan asiakassegmentoinnin. Digitaalinen markkinointi on etenkin loistava työkalu uusasiakashankintaan johon haluamme kasvavana yrityksenä panostaa, mutta sen roolia myös esimerkiksi brändin rakentajana ei pidä aliarvioida. Siksi digitaalinen markkinointi tarvitsee strategisen lähestymistavan taakseen sekä myös strategisen ohjauksen tuomaa pitkäjänteistä ajattelua toimiakseen menesty

Kenelle ja miksi kehitämme palveluitamme? - Strateginen segmentointi johtamisen työkaluna

Kuva
Olemme käsitelleet blogikirjoituksissamme markkinoinnin osa-alueessa paljon brändistä ja sen merkityksestä. Tämän lisäksi tunnistimme työntekijöiden merkityksen brändin rakentamisessa. Organisaation sisäisen näkökulman jälkeen on hyvä jatkaa asiakasnäkökulmasta, jolloin segmentointi nousee keskeisempään rooliin.   Nykyisen kovan kilpailun ympäristössä yrityksiltä odotetaan entistä asiakaslähtöisempää otetta liiketoimintaan. Laadukkaat tuotteet ja palvelut eivät itsessään ole enää riittäviä tyydyttämään asiakkaiden tarpeita, sillä heillä on paljon vaihtoehtoja, joiden joukosta valita. Yritykset voivat tarjota kaikille asiakkailleen samankaltaista tarjoomaa, jolloin voidaan puhua massamarkkinoinnista. Asiakasmassalle kohdistetun viestinnän avulla on mahdollista saavuttaa suurtuotannon etuja, jolloin yksikkökustannukset pienenevät. Tämän myötä myös tuotteiden markkinahinta voi olla alhaisempi. Massamarkkinointi ei kuitenkaan nykyisin ole riittävä tapa tavoittaa kaikkia potentiaalisia

Markkinointistrategia asiakasnäkökulmasta

Kuva
Edellisissä blogipostauksissa keskityimme vastuullisuusnäkökulmaan. Seuraavissa kolmessa blogikirjoituksessa tulemme tarkastelamaan markkinointia ja asiakkaita. Olemme keskittyneet aikaisemmissa markkinointia koskevissa blogikirjoituksissa markkinoinnin tarkasteluun sisäisestä näkökulmasta. Tässä blogikirjoituksessa syvennymme juuri tarkastelemaan markkinointistrategian ulkoista puolta – asiakasnäkökulmaa.  Koska olemme uusi ja innovatiivinen kasvuyritys, haluamme sen heijastuvan kaikessa tekemisessämme sekä markkinoinnissamme. Markkinoinnin tärkein tehtävä on arvon luominen sekä sen viestiminen asiakkaillemme. Markkinointistrategia kattaa valintamme käytettävien tuotteiden, käytettävien markkinoiden sekä käytettävien markkinointiresurssien osalta.  Markkinointimme pääpaino on edelleen uusasiakashankinnassa, mutta tulemme panostamaan myös yhä enemmän digitaaliseen markkinointiin. Digitaalinen markkinointi on merkittävää, kun pyrimme kasvattamaan tunnettavuutta sekä asiakasku

Kohti vastuullisuutta palkitsemisen keinoin

Olemme kirjoittaneet blogissamme paljon tulosmittauksesta ja sen merkityksestä yrityksen strategisessa ohjauksessa. Tulosmittaus onkin avainasemassa strategisessa ohjauksessa, sillä sen avulla voidaan tarkastella sitä, että strategian toteutus tapahtuu halutulla tavalla ja sillä on haluttuja vaikutuksia yrityksemme suoriutumiseen. Yksi tärkeä osa tulosmittausta on myös sen rooli palkitsemisessa - palkitsemisjärjestelmät pohjautuvat tulosmittauksen avulla saatuihin lukuihin. Palkitsemisessa on kuitenkin erittäin tärkeää miettiä sitä mistä palkitaan, sillä palkitseminen on yksi tärkeimmistä motivoinnin keinoista. Palkitseminen oikeanlaisista asioista oikeanlaisilla tavoilla on tärkeää, jotta organisaation työntekijät saadaan työskentelemään kohti strategiassa yksilöityjä yhteisiä tavoitteita. Huolellisesti suunniteltu palkitsemisjärjestelmä onkin tästä syystä yksi tärkeimmistä osista strategisen ohjauksen palapelissä. Sen avulla organisaation ja työntekijöiden intressit on mahdollista sa

Mitä, missä, milloin? - Takaisin kartalle suoritusmittauksen kautta

Kuva
Strategian noudattaminen vaatii rinnalleen suoritusmittausta. Erään määritelmän mukaan suoritusmittaus vaikuttaa tapaan, jolla johto voi kohdistaa organisaation resursseja kilpailuedun saavuttamiseksi. Suorituskyvyn mittaaminen vaikuttaa välillisesti organisaation suorituskyvyn tuloksiin, sillä sen avulla pystytään kiinnittämään huomiota toiminnan kannalta tärkeisiin asioihin.  Suorituskyvyn mittaamisen ja arvioimisen menetelmissä on yhtä monta variaatiota, kuin on organisaatioita. Kaikista tunnetuin ja käytetyin työkalu on meillekin tuttu Kaplanin ja Nortonin tasapainotettu tuloskortti, eli Balanced Scorecard (BSC). BSC:n avulla organisaation visio ja strategia voidaan pilkkoa pienemmiksi osatavoitteiseksi, toiminnan ohjenuoriksi ja erilaisiksi tunnusluvuiksi. Tasapainotetussa tuloskortissa yhdistyvät taloudelliset ja ei-taloudelliset mittarit, jonka ansiosta suorituskykyä on mahdollista arvioida moniulotteisemmin. Työkalun tavoitteena ei ole ainoastaan kontrolloida työntekijöiden suo